Kirjoittaja: Jarkko Heikura
EU:n vihreän siirtymän työkalut: Mitä yritysten pitää tietää?
EU:n Fit for 55 – paketin kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet eivät ole pelkkiä julistuksia – niiden on tarkoitus muuttua konkreettisiksi vaatimuksiksi kansallisen lainsäädännön ja asetusten kautta yrityksille vuoden 2026 loppuun mennessä. Kyseinen paketti osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä EU:n taloudesta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
EU-Direktiivien aikataulu
- Energiatehokkuusdirektiivi (EED)
- Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)
- Huomioitavaa myös; Corporate Sustainability Reportive Directive (CRSD), Renewable Energy Directive (RED), Yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD, Päästökauppa (ETS2), Teollisuuspäästödirektiivi (IED2.0) sekä EU-taksonomia
Mutta mitä lyhenteiden viidakko tarkoittaa käytännössä? Pureudutaan kuuteen keskeiseen direktiiviin ja asetukseen, jotka ohjaavat yrityksiä kohti kestävämpää tulevaisuutta:
1. EU-taksonomia – vihreän rahan kartta
EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee, mitkä taloudelliset toiminnot ovat ympäristön kannalta kestäviä. Yrityksille tämä tarkoittaa, että saadakseen vihreitä sijoituksia ja rahoitusta, niiden on osoitettava toimintansa tukevan ilmastotavoitteita.
EU-taksonomia pakollinen isoille, keskisuurille ja pienille yrityksille vuoden 2025 tilikaudesta alkaen. Yritysten, joilla on kestävyysraportointivelvollisuus, on myös raportoitava, missä määrin niiden toiminta ovat EU-taksonomian mukaisia. Se tarkoittaa kestävyyskriteerien mukaista raportointia, kuten EU-tasolla kehitetty taksonomian mukainen CSRD-raportointikehys.
Taksonomia toimii seuraavasti: hankkeen pitää edistää vähintään yhtä ympäristötavoitetta eikä saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi on täytettävä EU:n asettamat vähimmäisvaatimukset sekä tekniset arviointikriteerit.
Tavoitteita ovat:
- Luonnon monimuotoisuus
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Vesivarojen ja merten suojelu
- Kiertotalouden edistäminen
- Pilaantumisen torjunta
Kuvan lähde: RATEKO
Taksonomian vaatimukset on huomioitava koko hankkeen ajan. Vaatimukset sisällytettävä alusta alkaen suunnitelmiin ja hankinta-aineistoihin, jotta voidaan osoittaa vaatimusten täyttyminen. Investointilaskelmissa ja hankekehityksessä vastuullisuus kannattaakin huomioida kokonaisvaltaisesti. Rakentamisessa EU-taksonomia ohjaa hankkeita muun muassa energiatehokkuuden, hiilijalanjäljen pienentämisen ja kestävien materiaalivalintojen kautta. EU-taksonomia pakollinen isoille, keskisuurille ja pienille yrityksille vuoden 2025 tilikaudesta alkaen. Yritysten, joilla on kestävyysraportointivelvollisuus, on myös raportoitava, missä määrin niiden toiminta ovat EU-taksonomian mukaisia. Se tarkoittaa kestävyyskriteerien mukaista raportointia, kuten EU-tasolla kehitetty taksonomian mukainen CSRD-raportointikehys.
Kuvan lähde: RATEKO
2. Kestävyysraportointi CSRD – läpinäkyvyyttä yritysvastuuseen
Kestävyysraportointi direktiivin (CSRD) aikataulut
Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) laajentaa ja syventää yritysten vastuullisuusraportointia. Se velvoittaa suuret ja listatut yritykset raportoimaan ympäristö-, sosiaalisista ja hallinnollisista vaikutuksistaan ESRS standardeissa vaaditulla tavalla. Tämän tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja antaa sijoittajille parempaa tietoa yritysten kestävyydestä.
Yksi CSRD:n tuomista keskeisistä muutoksista vastuullisuusraportointiin on vaatimus kaksoisolennaisuuteen perustuvasta arvioinnista, jonka avulla määritellään, mistä vastuullisuusteemoista yrityksen tulisi raportoida. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa sekä yrityksen vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan että vastuullisuuteen liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien vaikutusta yritykseen. Vaikutusten tarkastelu molemmista näkökulmista johtaa kattavaan arviointiin yrityksen kannalta olennaisista vastuullisuusteemoista.
Vaikka CSRD-raportointi edellyttää muutoksia yritysten raportointikäytäntöihin, huolellisesti toteutettu olennaisuusarviointi auttaa lähestymään vastuullisuutta strategisesti ja järjestelmällisesti sekä voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kuvan lähde: Taloushallintoliitto
3. IED – puhtaampaa teollisuutta
Industrial Emissions Directive (IED) keskittyy teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Se edellyttää, että suurten teollisuuslaitosten on käytettävä parhaita mahdollisia tekniikoita (BAT) päästöjensä hallintaan ja raportoitava säännöllisesti ympäristövaikutuksistaan.
Teollisuuspäästödirektiivi on Suomessa laitettu täytäntöön ympäristönsuojelulailla ja teollisuuslaitoksilta vaadittavassa ympäristöluvassa, jossa määritetään kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset.
Uudistetun teollisuuspäästödirektiivin piiriin kuuluvat jatkossa myös päästölähteet, muun muassa kaivostoiminta, akkuteollisuus ja kaatopaikat sekä suuret tehosika- ja siipikarjatilat. Uudistetun direktiivin myötä tiukennetaan päästöjen vähentämistä koskevia sääntöjä esimerkiksi kiristämällä päästöjen raja-arvoja ja poikkeuslupien myöntämisehtoja.
4. RED – uusiutuvan energian vauhdittaja
Renewable Energy Directive (RED) asettaa EU:n tavoitteet uusiutuvan energian käytölle. Tämä tarkoittaa muun muassa velvoitteita lisätä uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa, liikenteessä ja lämmityksessä. Se kannustaa investointeihin uusiutuviin energialähteisiin ja edistää energiayhteisöjen syntymistä. Direktiivin mukaan 42,5 % energiankulutuksesta tulee olla uusiutuvista lähteistä vuoteen 2030 mennessä. Energian- ja polttoaineidentuotanto/jakelu sekä suuret teolliset kuluttajat ovat velvoitteen piirissä.
Tämä tarkoittaa lisäinvestointeja aurinko-, tuuli- ja bioenergiaan sekä kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöä (ei-kierrätettävästä jätteestä ja ei-biologisesta alkuperästä).
5. EED ja EPBD – energiatehokkuus ensin
Uudistettu Energy Efficiency Directive (EED) asettaa sitovat tavoitteet energiatehokkuuden parantamiselle, mikä vaikuttaa niin yrityksiin kuin julkisiin toimijoihin. Direktiivissä energiatehokkuutta käsitellään erillisenä energialähteenä ja siinä korostetaan “Energiatehokkuus ensin” periaatteen huomioimista päätöksenteossa.
Se muuttaa pakollisten energiakatselmusten kriteeriksi vuosittaisen energiankulutuksen (yli 2,8 GWh) yrityksen koon sijasta. Lisäksi uudistetun EED mukaan tulee hukkalämpöjä hyödyntää entistä enemmän ja tehdä laitoskohtaiset hukkalämpöjen kustannushyötyanalyysit, jos asennettu teho ylittää datakeskuksilla 1 MW tai palvelu- ja teollisuuslaitoksilla yli 7 MW.
Building Performance Directive (EPBD) puolestaan keskittyy rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, mikä tarkoittaa esimerkiksi tiukempia vaatimuksia rakennusten energiatehokkuudelle ja uusia kannustimia vähähiilisiin ratkaisuihin.
EPBD keskiössä ovat:
- Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
- Nollaenergiarakennus (ZEB) vaatimus uusiin rakennuksiin vuodesta 2030 lähtienAurinkopaneelit ja sähköautojen latauspisteet pakollisiksi uusiin ja tiettyihin peruskorjattaviin rakennuksiin.
- Aurinkopaneelit ja sähköautojen latauspisteet pakollisiksi uusiin ja tiettyihin peruskorjattaviin rakennuksiin.
- Automaatio- ja energianhallintajärjestelmät tulevat pakolliseksi suuriin kuluttajiin.
6. EU:n päästökauppa – hiilen hinnoittelun työkalu
EU:n uudistettu päästökauppajärjestelmä (EU ETS) laajentaa päästöoikeuksien kaupan uusille toimialoille ja kiristää päästövähennystavoitteita. Jatkossa päästöoikeuksien määrä vähenee entistä nopeammin, mikä nostaa niiden hintaa ja kannustaa yrityksiä investoimaan vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästökauppa ulottuu nyt myös meriliikenteeseen ja asteittain rakennus- sekä liikennesektorille, mikä lisää sen vaikutusalaa merkittävästi.
Kuinka voimme auttaa?
Meillä Desprolla on laaja-alaista kokemusta uusiutuvasta energiasta, siirtymisestä vähäpäästöisiin teknologioihin ja energiatehokkuudesta, sekä niiden tuomisesta päivittäiseen tekemiseen muuttuvan maailman mukana. Eri alojen asiantuntijamme ovat mielellään tukenasi arvioimassa, vaikuttavatko direktiivimuutokset yrityksesi toimintaan ja varmistavat, että hankkeesi ovat linjassa tulevaisuuden kriteerien kanssa. Olethan yhteydessä niin autamme juuri teille sopivien ratkaisujen löytämisessä!
Jarkko Heikura
Teollisuuspalvelut
